sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Keittiö heittiö


 Koska huomenna on aika keittiösuunnittelijan luo, on aika heittää keittiö eetteriin nykyisyydessään. Se on siis alkuperäinen,todellakin.
Maalia on välitila saanut, ja valkoista otepohjaa kaapinovet, ja uudet nupikat. Muovimattoa olen kuorinut tuolta jo pari kerrosta, ja tuo ällöttävä kamala ruskea on se viimeinen. Sekin pitäisi sieltä nostaa ylös. Lattiaksi ajattelin klinkkeria, laattaa-jotain. En  tiedä. Laminaatti se ei kuitenkaan tule olemaan,keittiöön se ei vaan mielestän  sovi. Tai ei siis minun keittiööni.
Laatalla tulee olemaan suuri merkitys  ainakin vielä mielikuvissani oman keittiöni seinillä, huomisen jälkeen voi olla tilanne ihan toinen ja kaikki eri tavalla.
Olen edelleen kahta mieltä, ja tuumaan kuinka tuolla toimin. Joko kahdelle puolelle seiniä työtilaa-kaapistot, ja väliin jää kapeampi tila, tai sitten selkeä L-malli.
Vaikeaa on. Tosi vaikeaa. Suurin kysymys on kylmälaitteet ja nimenomaan pakastin ja sen sijoittaminen, jos keittiö on L.

Minä olen kuitenkin  pikkuasioihin tyytyväinen. On ihastuttavaa,kun keittö nousee oikealle tasolle ja  90 cm korkeudelle. Nyt näinkin pitkälle tuo on aika ilkiää,tuo tiskaaminenkin.



Elementtien saumat -raot-kanjonit-on järkyttävät,eikä tarvitse miettiä- miksi on varpaat siniset koko ajan. PIhalta asti  puhaltaa aika hyvin. Miten tuo masstaaan? Mikä on kätevintä? Nythän se on edessä ihan joka huoneessa, sillä listat poistuvat. Koska asuntoni on pääty, minulla ei ole yhtään ainutta lämmintä seinää- kaikki ovat kylmiä, ja milloin tuulee etelästä- milloin pohjoisesta, mutta aina pihalta saakka. Valulla? Uretaanilla? Millä? Onneksi itse ei tarvitse tuota tietää. Jos uusisin lattiat, nostaisin maton sen  viisi senttiä seinälle, sitten sähköjohdotukset uudet ja lattialistat. Olisi kaikkein kätevin.

Huomista odotan innolla. Aika monelle muullekin on taloon  tulossa uusi keittiö. Pitäisi löytää paikka,jonne saisi näkyviin noita suunnitelmia, olisi kiva. Niistä voisi jokainen samalla poimia ideoita itselleen. Nähdä mikä voisi toimia itsellä., tai mikä ei.


Missään vaiheessa oma keittiöni ei siis ole ollut toimiva, vaan ihan kamala. Olen kuitenkin narisematta tyytynyt tähän, koska olen halunnut uusia sen myöhemmin. On tullut tärkeämpia asioita ensin. Kuten lapset ja heihin liittyvät. Aika aikaansa, nyt on tämän aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti